Yleistävää Tietoa Epilepsiasta
Epilepsia on krooninen neurologinen
sairaus, jolle on tyypillistä toistuvat ja arvaamattomat
tajuttomuus-kouristelukohtaukset tai tajunnan hämärtymiskohtaukset. Epileptinen
kohtaus on ohimenevä aivojen sähkötoiminnan häiriö, joka on aivoissa purkauksen-
omainen. Epilepsiaa tavataan myös eläimillä, erityisesti beaglet ja ajokoirat
tuntuvat saavan epileptisiä kohtauksia.
Epilepsian Pääpiirteet
(Lainauksia Wikipediasta esiintyy.)
Epilepsia luokitellaan lääketieteessä päätyyppeihin Grand Mal ja
Petit Mal,
joista on olemassa harvinaisiakin variaatioita, mihin emme
nyt paneudu.
Petit Mal (poissaolokohtaus):
1. Kesto vaihtelee noin 5 sekunnista jopa 15 minuuttiin.
2. Henkilö ei voi puhua kohtauksen aikana.
3. Henkilö ei muista kohtauksen aikana tapahtuneita asioita täysin.
4. Henkilö voi toistaa tiettyjä sanoja ja/tai tehdä jotain mekaanista liikettä,
kuten nyplätä
paidannappeja, hieroo käsiään yhteen, maiskuttelee suullaan, availee komeroiden
ovia ja sulkee niitä,
kävelee päämäärättömästi, ei ymmärrä mitä kirjoittaa ja saattaa lyödä, jos tämän
liikkumista vastustetaan.
5. Joskus kohtaus on niin pieni, että moni pitää sitä vaikka kaupassa
hajamielisyytenä tai asian unohtamisena.
6. Toisinaan kohtauksen mentyä ohi potilas saattaa muistaa jotain, mitä hänelle
on sanottu.
7. Ulkopuoliselle on epilepsiakohtauksen aikana kirjoitettu teksti ihan outoa,
eikä sanoissa ole järkeä. Vertaa: big al alkovia.
Grand Mal (tajuttomuus-kouristuskohtaus):
1. Kohtaus alkaa yleensä raajojen nykimisestä, tästä seuraa voi-makas kirkaisu,
joka
johtuu kurkunpäiden kouristelujen alkamisesta.
2. Kohtaus kestää yleensä enintään 5 minuuttia, mutta voi mennä tämänkin ylitse.
3. Kohtauksen loputtua potilas on väsynyt ja uninen.
4. Kohtaus voi toistua toisinaan, ennen kuin potilas on toipunut aiemmasta
kohtauksesta.
5. Kohtauksen aikana suusta valuu vaahtoa tai sylkeä.
6. Potilas kaatuu lattialle ja raajat alkavat nykiä.
7. Toisinaan kohtausta edeltää ns. aurailmiö, jossa henkilö kokee esimerkiksi
oudon maku- haju- tai
näköaisti-elämyksen. Tämmöinen voi olla vaikka sahalaitakuvion näkeminen valoa
vasten.
8. Toisinaan epileptikko voi laskea alleen Grand Mal-kohtauksen aikana
tahattomasti.
Epileptiset kohtaukset voivat alkaa myös välkkyvistä valoista tai tietokoneen
graafisista efekteistä.
Wikipedia tietää kertoa, että Japanissa Pokémon-piirrossarjan jaksossa Porygon
ollut graafinen
efekti aiheutti yli 600 lapselle epileptisen kohtauksen.
Mistä
Kohtaus Voi Tulla Sekä Epilepsian Määritys
Kuka tahansa ihminen voi saada ainakin yhden epileptisen kohtauksen elämänsä
aikana esimerkiksi näistä syistä:
- Liiallinen valvominen tai huonosti nukuttu yö, eli unta ei saa tarpeeksi!
- Stressi ja kova painostaminen. (Esimerkiksi työpaikalla liian kiireinen
työtahti.)
- Tietyt lääkkeet voivat laukaista kohtauksen, tosin harvoin, lääkkeistä saat
tietoa täältä: Lääkeinfo.fi.
- Runsas alkoholin juominen johon usein liittyy voimakas krapula.
- Välkkyvät valotehosteet tai tietyt graafiset efektit (Esimerkiksi Windows
Media Playerissa).
- Jännittäminen (esim. huominen juhlatilaisuus, tärkeä tapahtuma tms. ei
kuitenkaan aina)
- Aivotärähdyksen seurauksena, vaikkapa onnettomuudessa.
Epilepsiasta tosin puhutaan vasta, kun henkilö saa kohtauksia ilman altistavia
tekijöitä.
Epilepsia voi tulla myös, jos henkilön pää on vaurioitunut joskus esimerkiksi
autokolarissa tai pudottaessa siten, että pää osuu kovaa pintaa,
esim. asfalttia, kiveä tai betonia vasten.
Mikäli henkilö joka ajaa taksia, rekkaa, bussia tms. saa kohtauksen, hänet
määrätään
varmuuden vuoksi EEG-tutkimukseen (aivosähkökäyrä). EEG-tutkimuksessa
tutkittavan
päähän kiinn-itetään kovettuvalla tahnalla erivärisiä johtoja, joita laitetaan teippien
avulla myös
käsiin ja kyynärpäihin. EEG-tutkimus ei ole niin kamala juttu kuin luulisi,
tutkittava potilas
voi 5 vuorokauden rekisteröinnissä liikkua tutkimustiloissa melko vapaasti ja
hoitohenkilökunta seuraa 24h/vrk tutkittavaa henkilöä mm. kameroiden avulla. Toisinaan tehdään
joitakin testejä,
kuten esim. valvomistesti, valovälkytystesti ja pyydetään toistamaan tietty sana
tai kertomaan, mitä kuva esittää.
Voin sanoa, että EEG:ssä tehdään näitä testejä. Lisäksi voidaan ottaa
ns. magneettikuvaus joka tehdään 1,5 tai 3,0 teslan vahvuisessa ku-vauksessa,
jossa ei saa olla mitään metallista mukana (esim. korut).
EEG:en avulla pyritään tutkimaan, onko potilaalla taipumus altistua eri
olosuhteissa kohtauksiin, kuten eri nopeuksilla vilkkuvat valot, jo
aiemmin mainittu valvomistesti ja joitain pieniä muistitestejä tyyliin
"Sano mikä päivä nyt on?" voi olla.
Epilepsialle läheistä sukua on migreeni, jossa on myös auraoire ja sen jälkeen
ilmenee suorastaan
sietämätön päänsärky. Kuulopuheen mukaan myös migreeni voi laueta stressistä tai
jännittämisestä.
Migreenin voi laukaista samankaltaiset tekijät, kuten epilepsiassakin,
esimerkiksi kirkkaat valot.
Yhteisin piirre migreenissä epilepsian kanssa on se, että kumpikin on
aivoperäinen oire ja kummassakin esiintyy aura-ilmiö.
Ennen vanhaan puhuttiin arkikielisestikin sanalla kaatumatauti, nykyisin sana on
"leimaava" ja
jopa rasismiksi luokiteltava sana.
Otin kerran jopa asiasta selkoa Epilepsialiiton henkilöiltä, josta taas
todettiin näin: "Hei ja kiitos palautteestasi. Nykyisin
pyritään käyttämään sanoja 'epileptikko', 'epilepsia' tai 'epilepsiaan
sairastunut'. Mutta kuten totesit, niin valitettavasti vanhentuneet
termit ovat vielä käytössä toisinaan."
Mainittakoon, että käsitteet retardi ja epilepsia ovat ihan eri asioita,
kuten eräs sairaanhoitoalan sukulainen totesi vihaisena kuultuaan, että noin on
sanottu. Englannissa sana retard = vammainen, Suomen
slangisanana retardi = tyhmä, hölmö, ääliö. Epilepsia ei tee tyhmää
kenestäkään (tosin siitä tulee tyhmä, joka sanoo toista retardiksi).
Ohjeita Ensiapuun
Petit Mal,
tajunnanhämärtymiskohtaus:
1. Pysy kohtauksen saaneen lähettyvillä, mutta älä estä hänen
liikkumistaan, vaan yritä ohjailla häntä varovasti niin, ettei hän loukkaa
itseään.
2. Älä jätä kohtauksen saanutta, ennen kuin tämä tietää mihin
on menossa, vastaa kysymyksiin ja tietää missä on ja mistä tuli. Jos hän haluaa
levätä, anna hänen levätä.
3. Kohtaus kestää yleensä alle 5 minuuttia, kutsu ambulanssi jos kohtaus
pitkittyy yli 5 minuuttia tai uusiutuu heti perään.
4. Kohtauksen saaneella on vaikkapa lasittunut katse, hän toistaa tiettyä sanaa
tai lausetta, ei voi puhua eikä tajua, mitä
kirjoittaa.
5. Suuhun ei saa laittaa mitään
kohtauksen aikana!
Lisätietoja on epilepsialiiton sivuilla.
Grand Mal, tajuttomuus-kouristuskohtaus:
1. Pysy rauhallisena, pyri pitämään huoli siitä, ettei henkilö lyö tai telo
päätään kohtauksen aikana.
2. Älä estä kouristeluja, mutta pidä huoli, että hengitystiet pysyvät avoinna,
eli avaamalla kiristävät vaatteet.
3. Älä laita suuhun mitään.
4. Kun kohtaukset vähenevät, voit yrittää asettaa henkilö kylkiasentoon, että
eritteet valuvat suusta ulos.
5. Anna henkilön levätä kohtauksen jälkeen.
6. Katso että hän vastaa järkevästi kysymyksiin, tietää mistä tulee, minne
on/oli menossa ja missä on.
7. Kutsu ambulanssi, jos kohtaus kestää reilusti yli 5 minuuttia,
kohtaus uusiutuu ennen kuin henkilö on toipunut tai henkilö on
loukkaantunut kohtauksen aikana.
Lisäinfoa on epilepsialiiton sivuilla.
